Vertaisoppiminen
5.11.2013
Jari Välkkynen
Vertaisoppimisen taustalla olevat oppimiskäsitykset
Vertaisoppimisen oppimiskäsityksiin liittyy konstruktivismi eri muodoissaan, joten eri oppimiskäsityksiä on vaikea lokeroida kovin tarkasti. Yhteinen nimittäjä vertaisoppimisen taustalla oleville oppimiskäsityksille on kuitenkin konstruktivismi jossain muodossa.
Jari Välkkynen
Vertaisoppimisen taustalla olevat oppimiskäsitykset
Vertaisoppimisen oppimiskäsityksiin liittyy konstruktivismi eri muodoissaan, joten eri oppimiskäsityksiä on vaikea lokeroida kovin tarkasti. Yhteinen nimittäjä vertaisoppimisen taustalla oleville oppimiskäsityksille on kuitenkin konstruktivismi jossain muodossa.
Kognitiivinen oppipoikamalli
"Kiltakoulumaisessa opiskelussa viimeisen vuosikurssin ohjauksessa käytetään pääsääntöisesti ohjausmenetelmänä kognitiivista oppipoikamallia, joka sopii hyvin viimeiseksi ohjausmetodiksi ennen työelämään siirtymistä.(Viimeinen vuosi on tavallaan nivelvaihe siirryttäessä koulutuksen piiristä työelämään.)"
- Mallin tarkoituksena on oppia asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu- ja toimintatapoja
- Toiminta muistuttaa vanhan ajan mestarin ja oppipojan yhteistyötä
- Opiskelija harjoittelee ja havainnoi asiantuntijan ohjauksessa
- Oppimisprosessi pyritään muokkaamaan aidoksi toiminnaksi mahdollisimman oikeissa työtehtävissä, jolloin opitaan käytännön tietoja ja taitoja.
"Kiltakoulumaisessa opiskelussa viimeisen vuosikurssin ohjauksessa käytetään pääsääntöisesti ohjausmenetelmänä kognitiivista oppipoikamallia, joka sopii hyvin viimeiseksi ohjausmetodiksi ennen työelämään siirtymistä.(Viimeinen vuosi on tavallaan nivelvaihe siirryttäessä koulutuksen piiristä työelämään.)"
Tutkiva ja ongelmaperusteinen oppiminen(PBL-learning)
"Vertaisoppimisen käyttö perustuu ryhmätyöhön ja erilaisten pienryhmien käyttöön opetuksessa. Oppimisympäristö tulee luoda työelämän tilannetta vastaavaksi, joten tutoroppilas toimii työtätekevän työnjohtajan roolissa vastuineen ryhmän muiden opiskelijoden toimiessa työn suorittajan roolissa."
- Perusajatuksena on oppimisen rakentaminen oikeiden, todellisuudessa esiintyvien ongelmien ympärille.
- Menetelmä on parhaimmillaan aloilla, joilla koulutuksen tavoitteena on selkeiden ammatillisten valmiuksien opettaminen.
- PBL-opetuksen perusteisiin kuuluu pienryhmien ja tiimien käyttäminen.
- Opettajan tulee kiinnittää huomiota ryhmien sisäisen vuorovaikutuksen laatuun.
"Vertaisoppimisen käyttö perustuu ryhmätyöhön ja erilaisten pienryhmien käyttöön opetuksessa. Oppimisympäristö tulee luoda työelämän tilannetta vastaavaksi, joten tutoroppilas toimii työtätekevän työnjohtajan roolissa vastuineen ryhmän muiden opiskelijoden toimiessa työn suorittajan roolissa."
Konstruktivismi
"Mielestäni konstruktivismi tukee parhaiten vertaisoppimista. Tavoitteena on saada eri vaiheissa olevat oppijat aktivoitua toimimaan keskenään. Reflektion tulee olla kahdensuuntaista oppijoiden(myös opettajan) välillä, jolloin vertaistutorin rooli korostuu. Onnistuneessa vertaisoppimisen ohjaamisessa opettaja ohjaa suuremmat linjaukset, ammatillinen ohjaaja toimii työnjohtajana, vertaistutoreiden toimiessa lähes itsenäisinä tiimiensä johtajina opettajan kuitenkin eri toimijoiden toimintaa ohjaten ja hienosäätäen."
- Konstruktivismissä on ominaista (ärsyke)informaation muokkaaminen ymmärrettävään muotoon johtaen joustavaan ja oppijan valmiuksia painottavan opetuksen korostumiseen.
- Opetuksen informaation tulee olla ns. monensuuntaista, myös oppija voi tuottaa hyödyllistä informaatiota.
- Tehokas opettaminen vaatii aineiston esittämistä tavoin, jotka vastaavat oppijan todellisuutta.
"Mielestäni konstruktivismi tukee parhaiten vertaisoppimista. Tavoitteena on saada eri vaiheissa olevat oppijat aktivoitua toimimaan keskenään. Reflektion tulee olla kahdensuuntaista oppijoiden(myös opettajan) välillä, jolloin vertaistutorin rooli korostuu. Onnistuneessa vertaisoppimisen ohjaamisessa opettaja ohjaa suuremmat linjaukset, ammatillinen ohjaaja toimii työnjohtajana, vertaistutoreiden toimiessa lähes itsenäisinä tiimiensä johtajina opettajan kuitenkin eri toimijoiden toimintaa ohjaten ja hienosäätäen."
Lähteet:
Rauste von Wright, von Wright & Soini, 2003 Oppiminen ja koulutus, Helsinki: WSOY
Antikainen, Rinne & Koski 2006, Kasvatussosiologia. Helsinki, WSOY Oppimateriaalit Oy
Ruohotie, P. 2000, Oppiminen ja ammatillinen kasvu, Porvoo: WSOY Oy
Rauste von Wright, von Wright & Soini, 2003 Oppiminen ja koulutus, Helsinki: WSOY
Antikainen, Rinne & Koski 2006, Kasvatussosiologia. Helsinki, WSOY Oppimateriaalit Oy
Ruohotie, P. 2000, Oppiminen ja ammatillinen kasvu, Porvoo: WSOY Oy